SAKSAN KIELI     (A2-KIELI)

Tavoitteet

• Tavoitteena on että oppilas hallitsee kieltä päättöarvioinnissa keskimäärin seuraavien kriteerien osoittamalla tavalla, jotta hän saavuttaisi arvosanan hyvä (8). Alemmilla luokilla numeroarvioinnin alkaessa aletaan vähitellen ottaa käyttöön alla mainitut kriteerit.
  
• Opettajan arviointimenetelmät: jatkuva näyttö, kirjalliset kokeet, kuuntelukokeet, suulliset ja kirjalliset tuotokset ja harrastuneisuus.

Ymmärtäminen

Puheen ymmärtäminen

Oppilas
 

• saa selville pääkohdat selkeästä, yleiskielisestä puheesta, joka  käsittelee tuttuja ja läheisiä asioita.
•  pystyy tunnistamaan autenttisesta keskustelusta aiheen sekä joitakin pääkohtia, kun keskustelun aihe on tuttu.
• ymmärtää riittävästi selviytyäkseen tavallisimmista arkielämän palvelutilanteista, esimerkiksi kaupassa, lippumyymälässä, postissa, pankissa, opastettaessa yms.
• ymmärtää hänelle esitettyjä yksinkertaisia henkilökohtaisia kysymyksiä, käskyjä ja kehotuksia, kunhan ne tarvittaessa toistetaan.

Tekstin ymmärtäminen

Oppilas

• pystyy löytämään selkeästi aiheeseen liittyviä tietoja yksinkertaisista, jokapäiväisistä materiaaleista, kuten pikkuilmoituksista, aikatauluista, ruokalistoista, TV-ohjelmista, opasteista ym.
  
• ymmärtää pääkohdat lyhyistä, kertovista tai kuvailevista teksteistä, esimerkiksi lehtiuutisista tai nuorisokirjallisuusotteista, jotka käsittelevät tuttuja ja mielenkiintoisia asioita.
  
• ymmärtää lyhyitä, yksinkertaisia henkilökohtaisia viestejä, esimerkiksi kirjeitä, sähköpostia tai kortteja.

Tuottaminen

Puhuminen ja vuorovaikutus

Oppilas
 

• pystyy kertomaan muutamalla yhtenäisellä virkkeellä ymmärrettävästi itsestään, lähiympäristöstään tai muusta itseään kiinnostavasta aiheesta.
  
• osaa esittää tutuista aiheista yksinkertaisia kysymyksiä ja vastata lyhyesti kysymyksiin, jotka koskevat häntä itseään tai hänen lähiympäristöään.
  
• osaa käyttää kulttuurin mukaisia ilmauksia tavallisimmissa kontaktitilanteissa, kuten tervehdittäessä, esiteltäessä (teitittely/sinuttelu), kiitettäessä, pyydettäessä, anteeksipyydettäessä ja hyvästeltäessä.
  
• pystyy esittämään asiansa ymmärrettävästi tavallisissa arkielämän palvelutilanteissa, esimerkiksi kaupassa, lippumyymälässä, postissa, pankissa, opastettaessa yms.
  
• pystyy selviytymään lyhyistä sosiaalisista vuoropuheluista, vaikka ei pystykään tavallisesti pitämään keskustelua yllä.
  
• pystyy esittämään mielipiteensä sekä tiedustelemaan puhekumppaninsa mielipidettä.
  
• pystyy pyytämään toistoa silloin, kun ei ymmärrä kuulemaansa, sekä toistamaan oman puheensa ja selventämään sitä tarvittaessa eri keinoin, kun syntyy kommunikaatiokatkos.
  
• saattaa puhua vielä epävarmasti ja tehdä virheitä, mutta viesti kuitenkin välittyy.

Kirjoittaminen

Oppilas

• pystyy kirjoittamaan lyhyen, yhtenäisen tekstin tutusta aiheesta, esimerkiksi kertomaan itsestään, lähiympäristöstään, kotimaastaan ja harrastuksistaan. Mahdollisista virheistä huolimatta teksti on ymmärrettävää.
  
• pystyy kirjoittamaan ymmärrettävästi yksinkertaisia arkielämän viestejä, lyhyitä henkilökohtaisia kirjeitä, kortteja sähköpostiviestejä.

Kulttuurikompetenssi

Oppilas 

• ymmärtää kielen ja kulttuurin (laajassa merkityksessä) yhteyden; tuntee keskeisiä kohdekultuuriin kuuluvia normeja, arvoja, uskomuksia ja tapoja; tietää, miten ne heijastuvat viestintään ja sopeuttaa oman viestintänsä kohdekulttuuriin.
• tietää keskeisiä asioita kielialueen maantieteestä, elinkeinoista ja kulttuureista.
• opettajan arviointimenetelmät: jatkuva näyttö, kirjalliset kokeet, kuuntelukokeet, suulliset ja kirjalliset tuotokset ja harrastuneisuus.

Itsenäinen, pari- ja ryhmätyöskentely. Tietokoneavusteinen opetus, kielistudio, videot, dramatisointi ja pelit.

    Arviointi
 

Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilasta ja antaa hänelle palautetta hänen etenemisestään kohti asetettuja tavoitteita.

Jokainen kurssi arvostellaan itsenäisenä kokonaisuutena, jolloin arvioinnin kohteina ovat:

•  kurssilla käsitellyt keskeiset aihepiirit (sanasto) ja rakenteet
  
• puheen ja tekstin ymmärtäminen
  
• puhuminen ja vuorovaikutus
  
• kirjallinen tuottaminen
  
• oppimis- ja työskentelyprosessi: yritteliäisyys ja vastuun ottaminen omasta opiskelusta, positiivinen asennoituminen ruotsin kielen opiskeluun, säännöllinen ja huolellinen opiskeluun kuuluvien tehtävien hoitaminen, kyky ja halu yhteistyöhön

Arvioinnin muodot ovat :

• kirjalliset kokeet (läksynkuulustelut, summatiiviset ja formatiiviset kokeet)
  
• jatkuva arviointi oppituntien aikana
  
• vapaamuotoiset arviointikeskustelut ?????
  
• oppilaan itsearviointi kurssin alussa (tavoitteet) ja lopussa (arvio omasta työskentelystä ja osaamisesta)

 7. luokka

SAA1

Rakenteiden kertauksena kysymyssanat,  verbien preesens, modaaliapuverbit dürfen, können, müssen ja wollen, ainesanat ja numerot, käskymuoto, substantiivien akkusatiivi.
Uusia rakenteita: sein- ja haben-verbin imperfekti, säännöllisten verbien perfekti, persoonapronominien akkusatiivi, substantiivien monikko, datiivi.

Aihepiirejä: kesäloma, uusiin koulutovereihin tutustuminen, urheiluharrastukset, sää, ruuanlaitto, eläinsanastoa, tavaroiden ja jätteenkierrätys, joulu.

 SAA2

Uusia rakenteita: prepositioita (akkusatiivi ja akkusatiivi/datiivi), vahvojen, epäsään-nöllisten ja eriävien yhdysverbien perfekti, komparatiivi, käänteinen sanajärjestys.

Aihepiirejä: talviurheilu, Itävalta, Sveitsi, pääsiäinen, tietoliikenne, Berliini, loma.

 8. luokka

 SAA 3

Rakenteiden kertaus: SAA3: perfekti, persoonapronominien ja substantiivien akkusatiivi ja datiivi, prepositiot,

Uusia rakenteita: SAA3: sivulauseet, refleksiiviverbit, imperfekti, epäsuorat kysymyslauseet, suomen kielen konditionaalin vastineet, adjektiivin taivutus.

Viestintätilanteita ja aihepiirejä: lomamuistoista ja matkakokemuksista kertominen, tapaamisesta sopiminen, henkilön luonnehdinta, mielipiteen ilmaiseminen, tien kysyminen ja neuvominen, asioiminen ravintolassa, tutustuminen Müncheniin ja Baijerin osavaltioon, Stuttgartiin, asioiminen hotellissa, junalla matkustaminen, asuminen ja kotityöt, unelmat ja toiveet, tutustuminen maalaiselämään.

SAA4

Rakenteiden kertaus: sanajärjestys pää- ja sivulauseessa, imperatiivi, modaaliapuver-bit.

Uusia rakenteita: järjestysluvut, pluskvamperfekti, infinitiivi ja zu, maantieteellisiä nimiä, adjektiivin taivutus.

Viestintätilanteita ja aihepiirejä: tutustuminen Itävaltaan, Wieniin, Sveitsiin, talviurheilukokemukset, lääkärissä, ammatteja, TV-ohjelmat, EU ja eri maiden tavat.

 9. luokka

 SAA5

 Rakenteiden kertaus: sanajärjestys, kysymyssanoja, adjektiivin vertailu.

 Uusia rakenteita: substantiivien genetiivi, relatiivipronominit, pronominaaliadverbit,
 konditionaali ja konjunktiivi.

 Viestintätilanteita: nuorten arvoja, perhe, henkilön kuvaaminen, tulevaisuuden
suunnitelmat, työelämä.

SAA6

Uusia rakenteita: passiivi, adjektiivin taivutus.

Viestintätilanteita: luonto ja ympäristö, kokemuksia Saksan matkalta, ostoksilla, arkipäivän pulmia.