HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI            

Lukion historian ja yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on - ottaen huomioon perus-koulun näiden aineiden opinnot  - syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja maailmasta. Opetuksessa välitetään aineksia, joita opiskelija voi käyttää oman persoonallisuutensa ja oman elämänkatsomuksensa ja maailmankuvansa rakentamiseen, sekä luodaan edellytykset tietojen kriittisenpohdintaan ja käsittelyyn.

Historian opetuksen lähtökohtia ja keskeisiä sisältöjä

Opetus perustuu myönteisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten sosiaaliseen vastuuntuntoon, työn, yrittäjyyden ja kotiseudun arvostamiseen, kulttuurien erilaisuuden ym-märtämiseen sekä pyrkimykseen lisätä kansainvälistä yhteisymmärrystä ja rauhantahtoa.

Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välisen suhteen merkitystä historian ja nykyhetken sekä tulevaisuuden peuskysymyksenä.

Opetuksen tehtävänä on muös pyrkiä luomaan opiskelijaan tahtoa ja taitoa aktiiviseen yhteiskunnalliseen toimintaan ja kykyä nähdä oma toimintansa osana laajempia yhteis-kunnallisia yhteyksiä.

Historian opiskelulle tyypillisiä tarkastelukohteita ovat kehitys, muutos, murros ja katkos. Opiskelun kohteena on sekä pitkiä historiallisia kehityslinjoja että syventäviä menneisyyden ja nykyajan historiallisia ilmiöitä. Niitä tarkastellaan historiallisten prosessien ymmärtämiseen ohjaavien teemojen avulla. Kronologinen etenemisjärjestys ei ole ainoa lähestymistapa, vaan tarkastelun kohteeksi voidaan valita myös jokin ongelma, kult-tuuri-ilmiö tai tapahtuma, jota voidaan takastella joko omaan aikaansa sidottuna tai siihen johtanutta tapahtumaketjua taaksepäin purkaen.

Historian opiskelulle keskeinen piirre on kriittisyys, jonka tulee kohdistua sekä tietoon sisänsä että opiskelun kohteena olevaan ilmiöön. Sen vuoksi opiskelutilanteissa tulee tapahtumien lisäksi antaa opiskelijoille monipuolinen tilaisuus tutustua opiskelukohteesta satavissa olevaan erilaiseen tietoon ja tutkimustuloksiin. Näiden pohjalta on mahdollista kehittää opiskelijoiden taitoja arvioida tietojen luotettavuutta sekä havaita tietojen suhteellisuus.

Yhteiskuntaopissa on tärkeää, että opetuksessa tarkastellaan Suomen yhteiskunnallisen järjestelmän toimintaa ohjaavien säädösten ohella näiden käytännös sovellutuksia. Opiskelijan tulee saada käsitys oman vaikuttamisensa mahdollisuuksista.

Opiskelussa käytetään erilaisia materiaaleja kuten historian yleis- ja erikoisteoksia, arkistolähteitä, joukkotiedotuksen tekstejä ja ohjelmia sekä tietokantoja.

Historian ja yhteiskuntaopin tavoitteina Utajärven lukiossa on, että opiskelija

* näkee nykehetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, niin että hänelle tarjoutuu mahdollisuus suhteuttaa oma aikansa ja itsensä jatkuvan muutokseen ja syventää ajantajuaan
* saa valmiuksia hankkia erilaisin menetelmin historian ja yhteiskuntatieteiden eri alueilta monipuolista sekä historiallista että ajankohtaista tietoainesta ja käsitellä sitä
* osaa arvioida kriittisesti tietolähteiden ja tietojen sekä esitettyjen  käsitysten luotettavuutta ja merkitystä
* osaa asiallisesti arvioida erilaisten historiallisten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden syntyä ja merkitystä kunkin ajan omista lähtökohdista ja vertailla niitä keskenään ja myös nykyaikaan
* saa valmiuksia käyttää ja soveltaa hankkimaansa tietoa opiskelun, työ- ja muun yhteiskuntaelämän sekä vapaa-ajan eri tilanteissa.

Historian ja yhteiskuntaopin kurssien suorittaminen

Eteminen

Historiassa ja yhteiskuntaopissa on 5 pakollista (1-5) ja  4 syventävää (6-9) sekä 2 soveltavaa kurssia (10, 11). Kurssit HYA1 ja HYA2 ovat peruskursseja ja ne on suoritettava ennen muita yhteisiä kursseja. Muuten suoritusjärjestys on melko vapaa, mutta pakollisia ja valinnaisia syventäviä kursseja suositellaan suoritettavaksi seuraavassa järjestyksessä:

 1. opiskeluvuosi HYA1, HYA2, HYS9
 2. opiskeluvuosi HYS6, HYA3, HYA4
 3. opiskeluvuosi HYA5, HYS7, HYS8
Soveltavan kurssin HYV10:n edellytyksenä on peruskurssien suorittaminen.

Arviointi

 Yhteiset ja syventävät kurssit arvioidan numeerisesti asteikolla 4 - 10, soveltava kurssi arvioidaan akselilla suoritettu (S) - hylätty. Merkittävä osuus kurssin arvostelussa on kurssikokeella, jonka tehtävät ovat avoimia: vastaukselta odotetaan artikkelimaista muotoa, kokoisuuksien hallintaa ja tiedon soveltamista. Muun osallistumisen, erityis-töiden ja jatkuvan näytön sekä kurssikokeen suhde selvitetään kurssien alussa.

 Historian ja yhteiskuntaopin yhteiset kurssit

 HYA1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri

 Tavoitteet

 Kurssin tavoitteena on tarkastella väestö- ja yhteiskuntahistoriaa pitkittäisleikkauksena, keskittyen kuitenkin esimerkkeinä toimiviin elinpiireihin. Sen avulla valotetaan historiaalisen muutoksen ja prosessin luonnetta.

 Sisältö

 - maapallon asuttaminen
- jokilaaksojen korkeakulttuurit
- Välimeren piiri yhteyksien luojana
- keskiaika - luontaistaloudesta rahatalouteen
- löytöretket
- itsevaltius
- porvariston nousu
- teollistuminen muuttaa yhteiskuntaa
- imperialismi
- 1900-luvun muuttuva maailma

Kurssi ei sovellu itsenäisesti opiskeltavaksi.

HYA2 Eurooppalainen ihminen

Tavoitteet

 Kurssin tavoitteena on syventää tietoutta Euroopan kulttuurihistoriasta antiikin ajoista nykypäivään. eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muodostumisesta ja suomalaisen kulttuurin kehittymisestä osana eurooppalaisuudesta.

 Sisältö

 - antiikin henkinen kulttuuri
 - Euroopan synty
- renessanssi ja humanismi
- barokki
- valistus
- klassissismi ja romantiikkka
- porvarishengen vuosisata
- länsimaisen kulttuurin murros
- 1900-luku
- modernismi ja postmodernismi

Kurssi ei sovellu itsenäisesti opiskeltavaksi

Kurssit HYA1 ja HYA2 on suoritettava ennen muita yhteisiä kursseja. Luontevin suoritusajankohta on 1. opintovuosi.

HYA3 Kansainväliset suhteet

Tavoitteet

Kussin tavoitteena on eritellä ja kuvata kansainvälistä politiikkaa ja sen yhteyksiä talouselämään ja ideologioihin, tutustua 1900-luvun arkipäivään.

Sisältö

- nationalismi
- demokratia
- totalitarismin muodot
- eturyhmien vastakkain asettelu
- kansainväliset sopimusjärjestelmät
- siirtomaiden vapautuminen
- kansalliset vähemmistöt

Kurssi soveltuu itsenäisesti opiskeltavaksi

Suoritusajankodaksi suositetaan 2. opintovuotta.

HYA4 Suomen historian käännekohtia

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on perehtyä Suomen historian keskeisiin vaiheisiin, joihin liittyy historiallinen murros ja muutos 1800-luvulta 1900-luvulle.

Sisältö

- Suomen ja ruotsin valtiollisen yhteyden lakkaaminen 1809
- kansalaisyhteiskunnan muodostuminen Venäjän keisarikunnan yhteydessä
  1800-luvulla
- Suomen itsenäistyminen ja sen seuraukset
- tasavallan alkuvaiheet
- demokratian vahvistuminen
- yhteiskuntaryhmien konfliktit
- toisen maailmansodan vaiheet
- uusi ulkopoliittinen suuntaus
- yhteiskunnan muutosprosessi

Kurssi soveltuu itsenäisesti opiskeltavaksi.

Suoritusajankohdaksi suositellaan 2. opintovuotta.

HYA5 Valtarakennelmat, valtio ja yksilö

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on syventää tietämystä yhteiskunnan rakenteista, vallasta ja vallankäytöstä ja yhteiskunnan suhteista.

Sisältö

- Suomen nykyinen valtiojärjestelmä
- valtiojärjestelmän historiallinen tausta ja sen kansainvälinen vertailu
- kansalaisen vaikutusmahdollisuudet
- suomalaisen hyvinvointivaltion tarjoamat palvelut
- kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Kurssi ei sovellu itsenäisesti suoritettavaksi

Suoritusajankohdaksi suositellaan 3. opintovuotta.
 

 Historian ja yhteiskuntaopin syventävät kurssit

HYS6 Ulkoeurooppalaiset kulttuurit

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on syventää oppilaan yleissivistystä ja antaa hänelle mahdollisuus perehtyä johonkin Euroopan ulkopuoliseen kulttuuriin ja näin  laajentaa maailmankuvaansa, lisäksi pyritään vahvistamaan oppilaan kykyä itsenäiseen tiedonhankintaan, analysointiin ja jäsentämiseen

Sisältö

- arabialainen kulttuuri
- intialainen kulttuuri
- kiinalainen kulttuuri
- japanilainen kulttuuri
- Pohjois-Amerikan intiaanikulttuurit
- Etelä-Amerikan intiaanikulttuurit
- Afrikan kulttuurit
- pohjoisten alkuperäiskansojen kulttuurit
- kurssiin sisältyy itsenäisen työskentelyn jakso

Suoritusajankohta

Kurssi soveltuu 2. opintovuodelle HYA2:n jälkeen.

HYS7 Taloustieto

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on antaa keskeiset tiedot Suomen taloudellisen järjestelmän pääpiirteistä, tukea oppilaan omaa taloudellista päätöksentekoa, kehittää myönteistä asennoitumista yrittäjyyteen sekä osoittaa, miten taloudellinen päätöksenteko ja toiminta vaikuttavat kansalaisen jokapäiväiseen elämään.

Sisältö

- talousjärjestelmän pääpiirteet: julkinen talous, yksiytinen talous
- tuotanto, kulutus, investoinnit, ulkomaankauppa
- Suomen talous ja Euroopan Unioni
- kansantalouden ongelmia
- talouspolitiikan ajankohtaisia ongelmia
- tulevaisuuden näkymiä
- taloustietous medioissa.

Kurssi ei sovellu itsenäisesti opiskeltavaksi

Suoritusajankohdaksi suositellaan 3. opintovuotta.

HYS8 Kansalaisen lakitieto

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on tarjota tietoja ja taitoja, joita kansalainen tarvitsee päivittäin eri-laisissa oikeustoimissa, lisäksi oppilas saa yksilön ja yhteiskuntaelämän kannalta tärkeitä tietoja siviili-, rikos-, työ- ja perheoikeudesta sekä oppii valvomaan omia etujaan ja oikeuksiaan.

Sisältö

- Suomen oikeusjärjestyksen pääpiirteet
- tuomioisuinlaitos
- perhettä kokskeva lainsäädäntö
- sopimusoikeudelliset periaatteet
- rikosoikeuden keskeiset alueet
- kansalainen ja virkakoneisto

Kurssi ei sovellu itsenäisesti opiskeltavaksi

Kurssia suositellaan  3. opintovuodelle.

HYS9 Suomen historia vuoteen 1809

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on tuntea Suomen varhaishistorian vaiheita, Suomen joutuminen lännen ja idän valtakamppailun kohteeksi ja Suomen jäsentyminen Ruotsin yhteydessä Euroopan kulttuuripiiriin ; toisaalta pyritään ymmärtämään, että Suomen historia on kytkeytynyt ja kytkeytyy Euroopan ja maailman historiaan ja että Suomen kansainväli-sessä asemassa on tapahtunut muutoksia.

Sisältö

- Suomen maantieteellinen asema
- muinaissuomalainen yhteiskunta
- Suomen alue kansainvälisen kaupan kannalta, kirkot sekä Novgoroodin ja Ruotsin
  pyrkimykset Suomen suunnalla
- sääty-yhteiskunnan rakenteet
- Ruotsi-Suomen suuurvalta-aika
- Suomen liittämine Venäjän keisarikuntaan

Teematyöskentely itsenäisesti:

- koulutus sääty-yhteiskunnassa
- kansallinen / alueellinen / apikallinen kulttuuriperinne

Kurssi soveltuu itsenäisesti opiskeltavaksi.

Kurssi sopii suoritettavaksi 1. opintovuonna HYA1:n ja HYA2:n jälkeen

Historian ja yhteiskuntaopin soveltavat kurssit

HYV10 Muoti aikansa kuvastajana

Tavoitteet

Läpi historian vaatteita on pidettu paitsi niiden tarjoaman suojan takia myös ilmaise-maan statusta, varakkuutta, ammattia, persoonallisuutta sekä sosiaalisia ja moraalisia arvoja. Kurssin tarkoituksena onkin selvittää muodin merkitystä miehille ja naisille eri aikakausina ja sen suhdetta muuhun kulttuuriin.

Näkökulmina mutoiin käytetään seuraavia kysymyksiä:

- Miten muoti kuvasti aikansa ja kuklttuurinsa elinehtoja, yhteiskunnallista hierarkiaa ja
  sukupuolten välisiä suhteita?
- Mitä "merkkejä" muoti välitti kantajansa elämänkäsityksestä?

Sisältö

- yleiseurooppalaisen muodin synty : ylimystömuoti: barokki ja rokokoo
- 1800-luvun muoti : muotia porvaristolle
- teollistuneen yhteiskunnan muoti : valmisvaatteen esiinmarssi, sota ja muodin muutos
- 1960-luvun kapina : nuorisomuodin syntyu
- Kurssiin sisältyy itsenäisen opiskelun jakso
- kirjoitelma: Muodin käyttö yhteiskunnallisen hierarkian osoittamiseen
- näyttely: "merkit ja muoti eri aikoina"

Arviointi

Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu (S) - hylätty

Suoritusedellytykset

Kurssit HYA1 ja HYA2 on suoritettu.
 

HYV11 Antiikin kulttuurihistoria

Tavoitteet

Tarkoituksena on perehtyä historian kahden ensimmäisen kurssin jälkeenlaajemmin ja syvemmin antiikin aikaan.

Sisällöt

Keskeisenä opiskelun kohteena on Kreikan ja Rooman kulttuuri; eurooppalaisuuden juuret, länsimaisen ajattelutavan synty varhaiskeskiaikaan saakka

Kurssi arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10
 

Tavoitteet

Tarkoituksena on perehtyä historian kahden ensimmäisen kurssin jälkeenlaajemmin ja syvemmin antiikin aikaan.

Sisällöt

Keskeisenä opiskelun kohteena on Kreikan ja Rooman kulttuuri; eurooppalaisuuden juuret, länsimaisen ajattelutavan synty varhaiskeskiaikaan saakka

Kurssi arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10