UTAJÄRVEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

Lukion filosofian opetus auttaa opiskelijaa avartamaan ja tarkentamaan käsityksiään todelllisuuden luonnetta, omaa itseä, arvoja sekä tiedon perusteita koskevissa kysymyksissä.

Lukion filosofian opetuksessa pohditaan tiedon ja maailman kokonaisuutta ja perus-rakennetta. Se tarjoaa ajatuksellisia välineitä, joilla opiskelia voi kokemustensa ja  koulun oppiaineiden tarjoaman tiedon pohjalta rakentaa omaa katsomuksellista kokonaisuuttaan. Filosofialla on käytännön merkitystä, sillä se käsittelee elämän arkisia ky-symyksiä. Filosofian opetus liittyy myös erityistieteisiin, kuten luonnontieteiden ja ihmistiedon tieto- ja arvoteoreettisiin lähtökohtiin.

Tieto ja yhteiskunta, maku ja kulttuuri, samoin kuin ihmisen suhde luontoon muuttuvat nopeasti ja monimutkaistuvat. Siksi ihminen tarvitsee filosofian ajatuksellista yhteyttä kulttuuriperinteeseensä.

Opiskelun luonne ja opetuksen lähtökohtia

Opetus toteutetaan lähtien tieteenalan ja opiskelijoiden omista kysymyksistä. Opiskelija saa filosofiset vaalmiudet omakohtaisen pohdinnan tueksi. Lukion filosofian opetus on kriittistä, keskustelevaa ja itseään arvioivaa. Silloinkin kun filosofia asettaa ajankohtaisia, jopa henkilökohtaisia kysymyksiä, se työskentelee perinteensä kautta. Filosofian opiskelu on perehtymistä traditioon.

Tavoitteet

Filososian opiskelun tavoitteena Utajärven lukiossa on, että opiskelija

* osaa käyttää säsitteitä selkeästi ja perustella näkökantansa
* osaa hahmottaa ja arvioida tiedollisia, yksilö- ja yhteiskuntaeettisiä sekä edteettisiä ongelmia ja niiden vaihtoehtoisia ratkaisuja
* hallitsee yleissivistävät perustiedot filosofisesta ajatteluperinteestä
* saa filosofiset valmiudet omakohtaisen pohdinnan tueksi.

 Filosofian tutkimuskohteena on periaatteessa koko todellisuus, siksi se määrittyy kysymystensä kautta. Yksi filosofiankysymysten klassinen muotoilu on: Mitä voin tietää? Mitä minun tulee tehdä? Mitä voin toivoa? Mitä on ihminen?

 Nykyisin ontologia, tietoteoria, tieteenteoria, logiikka, kielifilosofia ja luonnonfilosofia tutkivat ensimmäistä kysymystä. Toiseen kysymykseen etsivät vastausta etiikka, yhteis-kunta- ja oikeusfilosofia, kolmanteen taas historianfilosofia ja uskonnonfilosofia. Neljättä kysymystä, joka on yhteydessä kaikkiin edeltäviin, tutkii filosofinen antropologia.

 Arviointi

 Filosofian kurssien arvioinnissa kiinnitetään huomiota problematisonti- ja argumentointitaitoihin. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedon jäsentäminen, oman käsityksen muodostaminen siitä ja faktojen valikointi. Oppilasta ohjataan myös itsearviointiin.
 Arvostelu toteutetaan lukioasetuksessa määritellyin numeroin, mikäli opiskelija suorittaa pakollisen kurssin lisäksi ainakin yhden syventävän kurssin tai pyytää pakollisesta kurssista numeroarvostelua. Muutoin pakollinen kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S).

 Filosofian kurssien suorittaminen

 Filosofian opiskelu suositellaan aloitettavaksi toisena opiskeluvuotena. Syventävistä kursseista ensimmäinen (FFS2) luontuu hyvin toiselle opintovuodelle ja toinen syven-tävä kurssi (FFS3) kolmannelle opintovuodelle. Filosofian kursseja ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.

Filosofian yhteinen kurssi

  FFA1 Filosofian peruskysymyksiä

  Tavoitteet

 Kurssin tavoitteena on käsitellä eurooppalaisen filosofian peruslähtökohtia, saada yleiskuva filosofian tutkimustavasta, etsiä uusia näkökulmia ja käydä keskustelua elämän teoreettisten ja arkisten kysymysten äärellä sekä  jäsentää omaa itseä, arvoja, tiedon perusteita ja todllisuuden luonnetta

 Sisältö

* Mitä on filosofia?
* Mitä on ihminen?
* Mitä oleva on? (metafysiikka)
* Mitä on totuus? (tieto-oppi)
* Mitä on hyvä? (etiikka)
* Mitä on oikeudenmukaisuus? (yhteiskuntafilosofia)
* Mitä on kauneus? (estetiikka).

 Filosofian syventävät kurssit

 FFS2 Tiedon ja todellisuuden ongelmia

 Tavoitteet

 Kurssin tavoitteena on syventää tietämuystä maailmankuvasta,  tietämisen ja todellisuuden perimmäisistä ongelmista, tieteenfilosofian perusteista, selvittää, miksi ihminen kaipaa yli kokemuksen rajojen sekä tarkastella eri näkemyksiä ihmisen luonteesta: ajattelun, valintojen ja identiteetin suhteesta.

 Sisältö

* Maailmankuva tiedon ja tutkimuksen kohteena
* eri näkemyksiä tiedon mahdollisuudes-ta
* ontologia: mitä maailma oikein on?
* monismi - dualismi - pluralismi
* tieteenfilosofia, tieteen kehitys
* maailman rajat, todellisuus ja oliot sinänsä
* jumaluuden, maail-mankaikkeuden ja elämän tarkoituksen ongelmia
* itsenäisen työskentelyn jakso.

 FFS3 Etiikka, elämänfilosofia ja yhteiskunta

 Tavoitteet

 Kurssin tavoitteena on syventää tietämystä etiikan erityispiirteistä, hyvän elämän mahdollisuuksista, tahdon vapaudesta, arvoista ja normeista ihmisen eettisyyden perustana, tutustua erilaisiin elämänfilosofioihin sekä yhteiskuntakritiikkiin.

 Sisältö

 Etiikan erityispiirteet, vapaa tahto, hyvän mittapuut, Aristoteles ja hyvä elämä, stoalaisuus, epikurolaisuus, ekstistenssifilosofia, yhteiskuntafilosofian ongelmia, feminismin filosofia, itsenäisen työskentelyn jakso.