Neuropsykologia

 

 

Alkoholin käyttö nautintoaineena on tunnettu koko ihmiskunnan historian ajan kaikkialla maailmassa, vaikka sen käytöstä aiheutuukin paljon haittoja. Sanotaankin, että viina on viisasten juoma. Kohtuullisesti käytettynä alkoholi ei ole haitaksi, mutta runsas käyttö lisää sairastumisen vaaraa.

Alkoholi vaikuttaa suoraan ihmisen aivoihin. Monet kokevat sen välittömän vaikutuksen myönteisenä tai helpottavana, jotkut vain turruttavana ja väsyttävänä.

Alkoholikuuluu pääasiassa keskushermostoon (mm. aivot ja selkäydin) vaikuttaviin aineisiin.

Kerta-annoksena alkoholi aiheuttaa huomattavia muutoksia aivojen toiminnassa, ja ne ilmenevät humalana. ne ovat kuitenkin palautuvia. Kovankaan kertahumalan ei ole osoitettu pysyvästi muuttavan aivojen rakennetta tai toimintaa.

 

Alkoholin runsas pitkäaikaiskäyttö sekä toistuvat kovat humalat aikaansaavat aivoissa muutoksia. Nykyisin niitä päästään tutkimaan helposti aivojen tietokonetomografian ja magneettikuvauksen avulla. Alkoholisteilla on todettu selvästi aivosurkastumaa eli aivoaineen vähentymistä. Sama ilmiö tapahtuu iän mukana, mutta alkoholi nopeuttaa aivosurkastuman kehittymistä, joten 40-vuotiaalla alkoholistilla voi olla 70-vuotiaan aivot.

Aivosurkastumaan liittyy jokseenkin aina henkisen suorituskyvyn lasku. Jos alkoholinkäyttö lopetetaan täysin, korjautuvat aivosurkastuma ja henkisen toiminnan puutteet jossain määrin.

 

Alkoholin suurkuluttajat kolhivat usein päätään humalassa. Tästä seurauksena on aivovammoja, jotka humalaisella ovat keskimäärin pahempia kuin selvänä onnettomuuteen joutuneilla. Aivovammoista voi seurata epilepsia tai erilaisia halvauksia ja henkisen tason laskua. Raittius ja tehokas kuntoutus parantavat jossain määrin aivovaurioiden aiheuttamia seurausilmiöitä.

 

Tyypillinen alkoholisteilla esiintyvä aivovaurio on Wernicken oireyhtymä, jossa tietty osa aivoista on vaurioitunut. Wernicken oireyhtymään liittyy miltei aina Korsakoffin psykoosi, jolle on tyypillistä lähimuistin lähes täydellinen katoaminen. Henkilö muistaa jollakin tavalla vanhoja asioita, mutta ei sitä mistä oli pari minuuttia aiemmin puhe. Nämä lähimuistin aukot hän täyttää satuilemalla.

 

Aivomuutosten lisäksi runsas alkoholinkäyttö saattaa aikaansaada ääreishermoston vaurioita. Ne ilmenevät tuntohäiriöinä ja joskus halvauksina. Tuntohäiriöt alkavat raajojen kärkiosista eli sormista ja varpaista ja etenevät juomisen jatkuessa vartalolle. Ne paranevat osittain alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen.

 

Alkoholin aiheuttamat aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset voidaan siis todeta tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella ja lisäksi psykologisin testein. Ääreishermostovauriot havaitaan normaalissa neurologisessa tutkimuksessa ja hermojen johtonopeuksia mittaamalla.

 

Alkoholinkäyttöön suoranaisesti liittyviä mielisairauksia ovat alkoholipsykoosit ja vakavat vieroitusoireet, ennen kaikkea alkoholidelirium elin ”juoppohulluus” (delirium tremens). Alkoholipsykooseille ovat tyypillisiä erilaiset kuulo- ja näköharhat sekä yleinen todellisuudentajun hämärtyminen. Ne seuraavat yleensä pitkään jatkunutta rajua juomakautta ja menevät rauhoittavalla lääkityksellä nopeasti ohi. Alkoholipsykoosit ja juoppohulluus vaativat aina sairaalahoitoa.

Varsinaisten alkoholipsykoosien lisäksi runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy usein muita mielisairauksia kuten skitsofrenia ja masennus eli depressio. Niistä on kuitenkin vaikea sanoa, ovatko ne alkoholin aiheuttamia vai johtavatko ne runsaaseen alkoholinkäyttöön.

 

 

Juoppohulluus ja muut alkoholipsykoosit

 

 

Useita päiviä tai viikkoja jatkuneen runsaan alkoholinkäytön lopettaminen aiheuttaa eriasteisia vieroitusoireita, sekä psyykkisiä että fyysisiä. Tavallisimpia ovat mm. ahdistuneisuus – ja pelkotilat sekä unettomuus. Astetta vaikeammassa vieroitustilassa voi ilmetä lieviä ja hetken aikaa kestäviä harha-aistimuksia.

 

Vaikeimmissa vieroitustiloissa voi kehittyä alkoholipsykoosi, josta eräs muoto on juoppohulluus. Myös siinä alkuoireina ovat pelokkuus ja unettomuus, joskus myös vieroituskouristukset.

Tilan pahentuessa tajunnan taso hämärtyy, ihminen muuttuu sekavaksi ja menettää ajan- ja paikantajunsa. Hänellä on voimakkaita kuulo- ja näkö- tai tuntoharhoja sekä harhaluuloja, jotka hän kokee hyvin todellisina. Samalla on usein levottomuutta, vapinaa ja sisäelinhermoston liikatoimintaa, esim. hikoilua ja sydämen tykytystä.

 

Delirium-tila kehittyy juomisen päättymisen jälkeen, usein toisena tai kolmantena alkoholittomana päivänä ja kestää muutamia vuorokausia. Joskus juomajakson aikanakin voi kehittyä ns. päihtymisdelirium. Deliriumin syy on aivosolujen ja koko hermoston toimintahäiriö, jonka on aiheuttanut runsas juominen ja sen äkillinen loppuminen.

 

Delirium voi olla hengenvaarallinen, minkä vuoksi tarkkailu ja hoito sairaalaosastolla on tarpeen.

Potilas voi myös peloissaan yrittää vahingoittaa itseään tai muita. Hoito tapahtuu joko somaattisella tai psykiatrisella sairaalaosastolla. potilas tarvitsee rauhallisen ympäristön, rauhoittavia lääkkeitä sekä somaattisen tilan seurantaa. potilas paranee tästä ”hulluudestaan” täysin, mutta runsaan juomisen uusiutuessa lisääntyy uuden deliriumin kehittymisen todennäköisyys.

 

Toinen yleinen alkoholipsykoosin muoto on alkoholiaistiharhaisuus. Silloin tyypillisiä ovat elävän tuntuiset aistiharjat, erityisesti kuuloharhat. Varsinaista sekavuutta ei tilaan liity. Tila alkaa jo alkoholikäytön aikana tai 1-2 viikon kuluessa käytön loppumisesta ja paranee pääosin kuukaudessa, täyde3llisesti viimeistään puolessa vuodessa. Aistiharhojen ohella voi esiintyä myös harhaluuloisuutta. Joskus oireena ovat pelkästään esim. mustasukkaisuus tai vainoharhaisuus. Oireita lievitetään avo- tai laitoshoidossa neuroleptityyppisillä psyykenlääkkeillä.

 

Kaikkia näitä vieroitusvaiheen jälkeen ilmeneviä psykoottisia tiloja hoidetaan osana muuta pitempiaikaista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Keskeistä on pyrkimys pysyvään täysraittiuteen, koska alkoholipsykoosin jo kerran sairastaneen ”pää kestä ei kestä viinaa”, ja juomisen uusiutuminen johtaa aiempaa herkemmin uuteen alkoholipsykoosivaiheeseen tai jopa pysyvään invaliditeettiin.

 

 

Lähteet:

 

http://www.paihdeklinkki.fi/tietopankki/300_alinja/325.htm.