Utajärven Talvikki-kerholaiset osallistuvat kansainväliseen "Kann man Klima messen" -projektiin. Kerholaiset kutsuttiin mukaan projektiin Utajärven koululaisten kahdentoista vuoden ilmastonmittausrutiinin ja keräämänsä 54 000 Globe-mittausdata-aineiston takia. Projektin aloituskokoontumisia pidettiin v.2007 Hampurissa. Toukokuussa 2008 järjestettiin ensimmäinen viikon mittainen tutkimusretki. Retkelle osallistui Hampurista Steiner Schule der Nienstedtenistä seitsemän oppilasta ja kaksi opettajaa, Istanbulista Lisesi-koulusta kaksitoista oppilasta ja kaksi opettajaa ja Utajärven Talvikki-kerhosta seitsemän oppilasta ja kaksi opettajaa.
Projektimme ilmastontutkimusretken tutustumiskohteet sijoittuvat linjalle Utajärvi - Lyngen-vuono. Aluksi tutustutimme vieraamme Utajärven yläkouluun ja lukioon. Rokua Humanpoliksessa Vesa Krökki esitelmöi ehkä Suomen edustavimmasta jääkauden jäljestä, Rokuasta. Maastoretkellä Rokuan jäkälät kiinnostivat vieraitamme.
Kempeleessä tutustuimme Ouman-elektroniikkaan, Oulussa Stora Ensoon ja Kemiraan. Oulun yliopiston Thule instituutissa Kari Strand esitelmöi pohjoisen luonnosta ja ilmastonmuutoksesta. Eläinmuseossa perehdyimme karhuaiheiseen näyttelyyn.
Seuraavaksi porukkaa kuvasimme toisiamme Rovaniemellä napapiirillä; monet meistä ylittivät ensimmäistä kertaa tuon maagisen leveyspiirin. Sodankylän observatoriossa ihmettelimme kolmenkymmenen metrin lautasantennia ja kuuntelimme Thomas Ulichin mielenkiintoisen esityksen revontulista ja Eiscat-tutkajärjestelmästä. Kittilässä saimme ensikosketuksen lumeen, kun pysähdyimme tutkailemaan Linkuvuopajan muinaista tulivuorta.
Iltamyöhällä lopultakin saavuimme matkaetappiimme, Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologiselle asemalle. Kilpisjärven luontoon ja elämään tutustuimme kuuntelemalla amanuenssi Rauni Partasen esityksen aseman toiminnasta ja Kilpisjärven luonnosta sekä Luontotalossa Toni Mannelan kerrontaa kylän historiasta. Saanan retkellä teimme ympäristötutkimusta yliopiston laitteilla ja opastuksella. Ylös kiivetessä pistelimme hankeen eri syvyyksille loggereita, jotka tallensivat mitä erilaisempaa dataa. Lumen vesiarvoa mittailimme punnitusmenetelmällä ja hangen paksuutta mittakepeillä sekä mittaamalla Parmelia olivacean kasvukorkeutta tunturikoivuissa. Jäkälä kasvaa vain lumirajan yläpuolella, koska lumi- ja kosteusolot eivät hangen sisässä sille sovi. Hangen kantavuutta mittasimme tiheysmittareilla. Liukastelimme ylös ja alas kovahankista Saanan rinnettä kirkkaassa auringonpaisteessa. Joillekin oppilaista, jotka kävelivät elämänsä ensimmäistä kertaa lumella, kiipeäminen oli kauhun paikka. Iltasella purimme tietokoneilla loggerien dataa; tutkiskelimme mm. valoa ja lämpötilaa eri syvyyksiltä hangen sisältä ja ilmasta.
"Voiko jäällä kävellä?" kysymyksen ratkaisimme menemällä Kilpisjärvelle kairaamaan reikiä.
Useimmat oppilaat eivät olleet koskaan kulkeneet jäällä. Mittasimme jään paksuudeksi 93 senttiä. Pilkkimistäkin harjoittelimme – tosin ilman saalista. Illalla ihastutimme vieraamme saunomiseen ja avantouintiin.
Norjaan tutustuimme matkaamalla Skibotniin, tiirailemalla Jekkevarren jäätikköä ja tutkimalla laskuveden aikana Lyngen-vuonoa.
Näytteistä määritimme eliöitä määrityskirjojen avulla. Vuonosta otimme mukaan myös vesinäytteitä. Kilpisjärven biologisella asemalla määritimme Lyngen-vuonon, Kilpisjärven ja Saanalta sulatetun lumen vedestä alumiini-, ammonium-, fosfaatti-, rauta-, kloridi-, nitraatti- ja nitriittipitoisuuksia.
Kotimatkalla tutustuimme Iitossa ikiroutaan ihastelemalla maailman komeimpia palsasoita.
Kittilästä etelään päin seurailimme ranskalaisen Maupertuisin 1700-luvun Lapin retken jälkiä ja kävimme katsomassa muistomerkkiä Ylitorniolla Aavasaksan huipulla.Opiskelimme Maupertuisin tarinan Maan ellipsoidisuuden todistamisesta. "Kann man Klima messen"-projektin kotisivulla (www.klimamessen.eu) oppilaat julkaisevat tutkimustensa tuloksia ja matkakertomuksia.
Ensimmäisen tutkimusretken järjestimme me, utajärviset. Seuraava retki suuntautuu toukokuussa 2009 Pohjanmerelle, Helgolandin saarelle ja seuraava joskus Istanbuliin...
Kuva 1. Dr. Peter Scholz ja Michael Knöbel tutkivat Rokuan jäkäliä.
Kuva 2. Tyynylaavaa.
Kuva 3. Tutustuminen Kilpisjärveen jäätä kairaamalla.
Kuva 4. Talvikkilaiset ihmettelevät valtavaa sinisimpukoiden yhteenliimautunutta massaa.
Kuva 5. Iiton palsoja