Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan
monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin
kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään
luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka luovat ja
uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset
katsomukset ja käytännöt
nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden
vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu
ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja
keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen
opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä
koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata
elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen
ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän
ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista. Elämänkatsomustieto kartuttaa
pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista ja katsomuksellista
yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä
valmiuksia ja suvaitsevaisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun
taitoja. Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään elämään
sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti.
Opetuksen tavoitteet
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena
on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen
• rakentaa identiteettiään ja
elämänkatsomustaan
• laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista
yleissivistystään
• kehittää arvostelu-, harkinta ja
toimintakykyään
• sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen
monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä
kestävän kehityksen periaatteita.
Arviointi
Elämänkatsomustiedossa arvioidaan
sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen
lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia
aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset
ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun
tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja
systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja
ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten
katsomustapojen huomioimista.
PAKOLLISET KURSSIT
1. Hyvä elämä (ET1)
Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä,
millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja
millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa
moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia
arvostustensa mukaisesti
• kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää
ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä,
yhteiskunnasta ja luonnosta
• kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä
monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja
näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään
ja elämänkatsomustaan
• oppii arvioimaan uskomuksia ja
elämänkatsomuksia koskevia väitteitä
• kehittää taitojaan ilmaista
identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä
näkemyksiään ja tuntemuksiaan
suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti.
KESKEISET SISÄLLÖT
• peruskäsitteet: elämänkatsomus,
elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti
• hyvä elämä: ihmisen perustarpeita,
maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja
• ihmisen yksilöllisen olemassaolon
peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja
kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi
• elämänhallinnan keinot: yksilön
mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja
ympäristön merkitys
• identiteetin muodostaminen ihmisen
elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri
elämänvaiheissa
• yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä
monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa
• hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä
ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja
tottumuksiin
2. Maailmankuva (ET2)
Kurssilla pohditaan maailmankuvan
muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman
käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden
merkitykseen siinä.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• oppii tuntemaan historiallisesti
merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä
kasvattaa tietämystään niiden perustalla
olevista uskomusjärjestelmistä
• oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja
uskomusjärjestelmien perusteluja
• kehittää ymmärrystään eri instituutioiden
merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja
välittäjinä
• jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla
pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle.
KESKEISET SISÄLLÖT
• maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja
elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden
keskinäinen suhde
• maailmankuvan rakenne ja ydinalueet:
käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä
todellisuuden rakenteesta
• maalliset ja uskonnolliset katsomukset
maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti
• koulu, media ja taide maailmankuvaa
luovina ja välittävinä instituutioina
• länsimaisen maailmankuvan murrokset ja
mullistajat
• kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten
synty ja tiedollinen luotettavuus
• maailmankuvien ja tiedon lähteiden
järkiperäinen arviointi
3. Yksilö ja yhteisö (ET3)
Kurssilla pohditaan yksilöä,
yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta.
Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden,
ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen
ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille
• oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä
yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena
valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä
• oppii tarkastelemaan yksilöiden,
yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteis-
kunnallista vallankäyttöä
• oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja
päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan
rakentavaan yhteiskunnalliseen
osallistumiseen
• ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja
oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän
yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.
KESKEISET SISÄLLÖT
• ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden
vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja
julkinen
• vallan käsite, vallan muodot ja
valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot
• teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja
muutoksesta
• hyvä kansalainen suomalaisena,
eurooppalaisena ja maailmankansalaisena
• ihmisoikeudet ja niiden historia
• poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat
ja demokratian muodot
• oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena,
maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä
SYVENTÄVÄT KURSSIT
4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)
Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän
elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti
kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että
suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana
inhimillisenä toimintana
• tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin
ja niihin liittyviin elämäntapoihin
• kehittää kykyään arvioida ihmisten
käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin arvostuksiinsa ja
uskomusjärjestelmiinsä
• oppii suvaitsevaisuutta erilaisia
elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja
kohtaan
• perehtyy suomalaisen identiteetin
ilmenemismuotoihin
• ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja
syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina.
KESKEISET SISÄLLÖT
• kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt
• identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö
• saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset
kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys
• kulttuurien ja sivilisaatioiden
vuorovaikutus
• etninen ja kulttuurinen moninaisuus
Suomessa ja maailmassa
• elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa
• etnosentrisyys sekä rasismin ja
suvaitsevaisuuden historiaa
5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä
(ET5)
Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja
selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa
perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan
ja tutkimukseen.
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• kehittää herkkyyttään arvioida
arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja
yhtäläisyyksiä
• oppii arvioimaan uskomuksia ja
elämänkatsomuksia koskevia väitteitä
• tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja
tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämän-
katsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa
tietämystään niiden taustoista sekä niiden
välittymisestä nykyajassa
• ymmärtää myyttien ja uskonnollisten
käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen
maailman ilmiöiden selittäjinä
• oppii hahmottamaan maailman selittämistä
eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä.
KESKEISET SISÄLLÖT
• maailman myyttinen selittäminen ennen ja
nyt
• uskonnon ja uskonnollisuuden olemus
• uskontokritiikki: sosiologinen,
moraalinen, antropologinen ja psykologinen
• ateismi ja agnostismi
• sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun
historiaa ja nykysuuntauksia
• humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina