8.13 FILOSOFIA

Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja

monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi. Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä. Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi.

Opetuksen tavoitteet

Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja

• osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja

• ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä

johdonmukaisesti ja järkevästi

• hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin.

Arviointi

Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys.

PAKOLLINEN KURSSI

1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten

filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja

• tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja siinä toimimisesta

• hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta.

KESKEISET SISÄLLÖT

• mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet

• todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys

• tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa

• yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet

• hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde

tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä

SYVENTÄVÄT KURSSIT

1. Filosofinen etiikka (FI2)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin

• osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan

etiikan käsittein

• kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein

• oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.

KESKEISET SISÄLLÖT

• moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka

• moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde

oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa

• moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta

• klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet

• filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä

3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä

• osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa, tieteessä ja katsomuksissa

• oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä

• oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta.

KESKEISET SISÄLLÖT

• metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa

• totuuden luonne ja totuusteoriat

• tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen

• tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja

yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä

• tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä

• argumentoinnin ja päättelyn perusteita

4. Yhteiskuntafilosofia (FI4)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin

• oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa

• osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta

• osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa.

KESKEISET SISÄLLÖT

• yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus

• yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus

• yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat,

anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat

• poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden

yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat

• nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja

identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus

SOVELTAVAT KOULUKOHTAISET KURSSIT

5. Filosofian kertauskurssi FIV5

Kurssin tavoitteena on luoda oppilaalle mahdollisimman hyvät valmiudet menestyä ylioppilaskirjoitusten reaalikokeessa

SISÄLLÖT

Tutustutaan filosofian yo-kokeen rakenteeseen ja sisältöön sekä YTL:n arviointiohjeisiin. Harjoitellaan filosofian ainereaalin kysymyksiin vastaamista. Kerrotaan myös reaalikokeeseen valmistautumisesta.

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). Kurssin laajuus on puoli (1/2) kurssia (19 h).

AIHEKOKONAISUUDET

Filosofiassa toteutuvat aihekokonaisuudet seuraavilla kursseilla

• aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys FI2 ja FI4

• hyvinvointi ja turvallisuus kaikilla kursseilla

• kestävä kehitys FI2 ja FI4

• kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Fi3

• teknologia ja yhteiskunta FI2 ja FI4

• viestintä- ja mediaosaaminen kaikilla kursseilla.