8.14 HISTORIA

Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine. Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen perusteet. Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään ottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyvä mahdollisuuksia. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.

OPETUKSEN TAVOITTEET

Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset

tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset

• näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana,

kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan

historiatietoisuuttaan

• osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen

monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden

• osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omista

lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta

• ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta

• saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen sekä

toimintaan vastuullisena kansalaisena.

Arviointi

Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä

• ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen

• tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan

• tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät.

KESKEISET SISÄLLÖT

Esihistoria – pyyntikulttuurin aika

• ihmisen kehitysvaiheet

• keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa

Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset

• työnjako ja kulttuurin synty

• suurten jokilaaksojen kulttuurit

Välimeren talousalue antiikin aikana

• Kreikan talouselämä

• Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi

• orjuus ja antiikin ajan tekniikka

Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

• feodaaliyhteiskunta

• keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Löytöretket

• löytöretkien edellytykset ja seuraukset

• maailmantalouden syntyminen

Teollistuva maailma

• tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet

• muutokset sukupuolten työnjaossa

• yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset

• muutokset kaupunkirakenteessa

Globaali kulutusyhteiskunta

• raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen

• massatuotanto ja kulutusyhteiskunta

• sosialistinen suunnitelmatalous

• kolmannen maailman muotoutuminen

• kasvun rajat ja uudet haasteet

2. Eurooppalainen ihminen (HI2)

Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä.

Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla Euroopan keskeiseen

kulttuuriperintöön

• ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana

• osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä

• tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia

• tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa.

KESKEISET SISÄLLÖT

Antiikin aika

• demokratian synty

• antiikin kulttuuri

Keskiajan yhtenäiskulttuuri

• keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri

• uskonnon merkitys kulttuurissa

Uuden ajan murros

• renessanssi ja tiedon vallankumous

• uskonpuhdistus

• barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä

• luonnontieteellisen maailmankuvan synty

Valistuksen aikakausi

• valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen

• Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö

Aatteiden vuosisata

• keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset

• tiede uskonnon haastajana

• porvariston vuosisata

Nykyaika

• kulttuurin pirstoutuminen

• populaarikulttuuri massaviihteeksi

3. Kansainväliset suhteet (HI3)

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800- luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa

• ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita

• ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten

suhteiden historiassa.

KESKEISET SISÄLLÖT

Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset

• kansainvälisen politiikan peruskäsitteet

• imperialismin teoria ja käytännöt

• ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan

Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota

• eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot

• toinen maailmansota seurausilmiöineen

Kylmä sota

• kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina

• kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat

• kylmän sodan kriisien luonne

• Saksa kylmän sodan näyttämönä

• Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa

Uusi epävarmuuden aika

• Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen

• kansainväliset rauhanpyrkimykset

• kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa

• Lähi-idän ongelmakenttä

• Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa

• uudet kansainväliset rakenteet

4. Suomen historian käännekohtia (HI4)

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset

• osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan

• ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden.

KESKEISET SISÄLLÖT

Ruotsin ajan perintö

Vallanvaihdos

• Suomen liittäminen Venäjään

• autonomian synty

Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen

• aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat

Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros

• elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen

• sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty

• sortokaudet ja kansanvallan synty

Suomen itsenäistymisprosessi

• Suomen itsenäistyminen

• sisällissota

• hallitusmuoto

Kahtiajaosta eheytymiseen

• oikeistoradikalismin nousu

• elintason nousu

• kulttuurista kulutustavaraa

Toinen maailmansota jälkiseurauksineen

• sodat ja jälleenrakentaminen

• ulkopolitiikan muutos

Hyvinvointivaltion rakentaminen

• rakennemuutos

• 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos

Suomen uusi kansainvälinen asema

• kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti

• suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää

SYVENTÄVÄT KURSSIT

5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)

Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä

suomalaista kulttuuriperintöä.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen

• tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen

• ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin

• oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä

• oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee

kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta.

KESKEISET SISÄLLÖT

Esihistoria

• esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä

• asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet

Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla

• Suomi idän ja lännen välimaastossa

• sääty-yhteiskunnan synty

• asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset

Uuden ajan uudet tuulet

• uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen

Suurvaltakausi

• suurvaltakauden vaikutukset Suomessa

• talous, väestö, koulutus

Vapauden ja hyödyn aika

• kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys

• kustavilaiset uudistukset

• kansallisen tietoisuuden ensi askeleet

6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6)

Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja

nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena

käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan

kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa

• ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden

• tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa

• oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa

• osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa.

KESKEISET SISÄLLÖT

Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

• Afrikka

• arktiset kulttuurit

• Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit

• Intia

• islamin maailma

• Japani

• Kiina

• Korea

• Latinalainen Amerikka

• Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit

KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT

7. Muoti aikansa kuvastajana HIV7

Tavoitteet

Läpi historian vaatteita on pidetty paitsi niiden tarjoaman suojan takia myös ilmaisemaan statusta, varakkuutta, ammattia, persoonallisuutta sekä sosiaalisia ja moraalisia arvoja. Kurssin tarkoituksena onkin selvittää muodin merkitystä miehille ja naisille eri aikakausina ja sen suhdetta muuhun kulttuuriin.

Näkökulmina muutoin käytetään seuraavia kysymyksiä:

- Miten muoti kuvasti aikansa ja kulttuurinsa elinehtoja, yhteiskunnallista hierarkiaa ja sukupuolten välisiä suhteita?

- Mitä "merkkejä" muoti välitti kantajansa elämänkäsityksestä?

Sisältö

- yleiseurooppalaisen muodin synty : ylimystömuoti: barokki ja rokokoo

- 1800-luvun muoti : muotia porvaristolle

- teollistuneen yhteiskunnan muoti : valmisvaatteen esiinmarssi, sota ja muodin muutos

- 1960-luvun kapina : nuorisomuodin synty

- Kurssiin sisältyy itsenäisen opiskelun jakso

- kirjoitelma: Muodin käyttö yhteiskunnallisen hierarkian osoittamiseen

- näyttely: "merkit ja muoti eri aikoina"

Arviointi

Kurssi arvioidaan asteikolla suoritettu (S) - hylätty. Kurssin laajuus on 19 tuntia (½kurssia).

Suoritusedellytykset

Kurssit HYA1 ja HYA2 on suoritettu.

8. Antiikin kulttuurihistoria HIV8

Tavoitteet

Tarkoituksena on perehtyä historian kahden ensimmäisen kurssin jälkeen laajemmin ja syvemmin antiikin aikaan.

Sisällöt

Keskeisenä opiskelun kohteena on Kreikan ja Rooman kulttuuri; eurooppalaisuuden juuret, länsimaisen ajattelutavan synty varhaiskeskiaikaan saakka

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S

9. Historian kertauskurssi HIV9

Kurssin tavoitteena on luoda oppilaalle mahdollisimman hyvät valmiudet menestyä ylioppilaskirjoitusten reaalikokeessa

SISÄLLÖT

Tutustutaan historian yo-kokeen rakenteeseen ja sisältöön sekä YTL:n arviointiohjeisiin. Harjoitellaan historian ainereaalin kysymyksiin vastaamista. Kerrotaan myös reaalikokeeseen valmistautumisesta.

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). Kurssin laajuus on puoli (1/2) kurssia (19 h).

AIHEKOKONAISUUDET

Historiassa toteutuvat aihekokonaisuudet seuraavilla kursseilla

• kestävä kehitys HI1, HI3 ja HI4

• kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus HI3 ja HI4 sekä HI5, HI6, HIV7 ja HIV8

• teknologia ja yhteiskunta HI2, HI3 ja HI4

• viestintä- ja mediaosaaminen kaikilla kursseilla.

• aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys HI3, HI3

• hyvinvointi ja turvallisuus HI 3, HI4