Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja
aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys
fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Liikunnan myönteiset kokemukset
vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa
opiskelija ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä. Se on toiminnallinen oppiaine,
jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan
heidän
tasapainoista kasvuaan ja kehitystään. Liikunnan avulla
vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan
vastuullisuuteen ja reilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin.
Liikunnanopetus tukeutuu eettiseen ja esteettiseen arvopohjaan. Fyysisen kunnon
harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään
hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle.
Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan
harrastamiseen. Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat
ja paikalliset olosuhteet.
Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä- sekä
ryhmäopetusta. Suomalaisen liikuntakulttuurin perinteet otetaan huomioon
valittaessa liikuntamuotoja. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille
opetusta eriytetään yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Opetuksen toteuttamisessa
otetaan huomioon turvallisuus, monikulttuurisen oppilasaineksen erityistarpeet
sekä uskonnollinen vakaumus.
Opetuksen tavoitteet
Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• kehittää taitojaan ja tietojaan eri
liikuntamuodoissa
• saa valmiuksia omaehtoiseen
liikuntaharrastukseen
• osaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä
asettaa itselleen tavoitteita
• toimii hyvien tapojen mukaisesti,
noudattaa sovittuja sääntöjä sekä osaa liikkua
luonnonarvoja kunnioittaen
• osaa työskennellä rakentavasti,
turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä.
Arviointi
Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon
opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja
toimintakyky.
Pakollisilla kursseilla syvennetään
peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä annetaan
mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin.
Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti.
Kurssien suunnittelussa tulee ottaa huomioon
vuodenajat niin, että pakollisten kurssien aikana pyritään harjoittamaan kesä-
ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa. Opetuksessa tulee korostaa
liikunnan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Opiskelussa huomioidaan
turvallisuus ryhmiä muodostettaessa.
PAKOLLISET KURSSIT
1. Taitoa ja kuntoa (LI1)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• jatkaa peruskoulussa opittujen
liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista
• saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan
• saa myönteisiä liikuntakokemuksia
• tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin
liikuntalajeihin
• ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon
harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä,
hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi.
KESKEISET SISÄLLÖT
• fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen
kunnon mittaaminen ja arviointi
• lihashuolto ja rentoutus
• sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
• voimistelu eri muodoissaan
• tanssi eri muodoissaan
• talviliikunta
• uinti ja vesipelastus
• yleisurheilu
• suunnistus ja luontoliikunta
2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2)
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• monipuolistaa lajitaitojaan ja -tietojaan
• saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen
ja toteuttamiseen
• saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä
edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen
• oppii vastuulliseen toimintaan
itsenäisesti ja ryhmässä
• oppii arvostamaan ja ylläpitämään
terveyttä ja työkykyä
• kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä.
KESKEISET SISÄLLÖT
• fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto
ja rentoutus
• sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
• voimistelu eri muodoissaan
• tanssi eri muodoissaan
• talviliikunta
• kuntouinti ja vesiliikunta
• luontoliikunta
• jokin uusi liikuntalaji
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssien tavoitteena on
opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja
koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssin sisältöjen tarkentaminen
tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä.
3. Virkisty liikunnasta (LI3)
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan
jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten
liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta
liikuntamuodosta.
Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän
kanssa kurssin sisällön.
4. Yhdessä liikkuen (LI4)
Kurssin tavoitteena on edistää
opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa
painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta.
Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit tai jokin muu yhdessä toteutettava
liikunta.
5. Kuntoliikunta (LI5)
Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen
liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan
liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen.
Opiskelijat laativat henkilökohtaisen
liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä
itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja
tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
6.
Tanssillinen liikunta/ Vanhat tanssit LIV 6
Kurssin
tavoitteena on valmistaa ns. Vanhat tanssit – näytös. Kurssiin kuuluu
opiskelijoiden valintojen ja yhteissuunnittelun mukaan toteutettu kokonaisuus,
jossa valtaosa tansseista on ns. vanhoja tansseja ja lisäksi tyyliin sopivia
muita tansseja. Kurssi tarjotaan yhteisesti tytöille ja pojille.
Kurssi
arvioidaan suoritusmerkinnällä ( S)
7.
Salibandykurssi tytöille LIV 7
Salibandyn harjoitteita ja pelaamista. Kurssi
arvioidaan suoritusmerkinnällä ( S)
8
Salibandykurssi pojille LIV 8
Salibandyn harjoitteita ja pelaamista. Kurssi
arvioidaan suoritusmerkinnällä ( S)
9.
Liikunnan Lukiodiplomi LIV 9
Valtakunnallinen liikunnan lukiodiplomi. Tehtävät ovat
koko maassa samat. Lukiodiplomin myöntämisen edellytyksenä on lukion aikana
osoitettu erityisharrastuneisuus ja tavallista vaativampi osaaminen, johon
liittyy pitkäkestoinen näyttöön. Lukiodiplomi suoritetaan itsenäisesti
erillisellä kurssilla kyseisen aineen opettajan johdolla ja sen suorittamisesta
sovitaan jo lukion alkuvaiheessa. Lukion päättötodistukseen annetaan merkintä
ko. lukiodiplomin suorittamisesta (S/H) ja lisäksi oppilas saa erillisen
todistuksen (diplomin)
10. Eräretkikurssi LIV 10
Opiskellaan retkeilyyn
liittyviä valmiuksia. Suunnitellaan eräretki Lappiin. Toteutetaan retki
viikonloppuna torstaista lauantaihin. Jos oppilas ei voi hyväksytyn syyn vuoksi
osallistua vaellukseen, hänen on tehtävä laaja kirjallinen työ aiheesta…
Kurssi arvioidaan
suoritusmerkinnällä (S).
AIHEKOKONAISUUDET
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
Opiskelija muodostaa oman perustellun
mielipiteensä ja keskustelee siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä
Omaksuu aloitteellisuuden ja
yritteliäisyyden toimintatavakseen
Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon
tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja
vaikuttamiskokemusten luomisessa.( Suunnittelu)
Hyvinvointi ja turvallisuus
Liikuntatunneilla tulee luoda edellytyksiä
osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeuden-mukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä
elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä.
Liikuntatunneilla oppilas
• osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä
vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa
kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös
pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja
väkivallattomasti, esimerkiksi
pelitilanteet.
• rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta
opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja
yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse
vastaan yhteisön tukea.
• toimii niin, että hän vaikuttaa
myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja
turvallisuuteen
• tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa
niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointi-palveluita tai ryhtyä
muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa
• osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta
sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille.
Kestävä kehitys
Tämä
aihekokonaisuus tulee esille esimerkiksi suunnistuksessa.
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
Eri liikuntalajien tuntemus
Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti
mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi
olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana.
Lukion tulee vahvistaa opiskelijan
myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien
tuntemusta.
Viestintä- ja mediaosaaminen
Tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä
ja opiskeluympäristönä, harjaantuu
käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä
vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa
ja -välittämisessä.
Taidot, arvot ja asenne kulkevat käsikädessä. Aitous, empatia ja toisen ihmisen hyväksyminen
sellaisena kuin hän on vahvuuksineen ja heikkouksineen ovat edellytyksiä näiden
taitojen toimivuudelle.
Vuorovaikutus-, viestintä- ja
vaikuttamistaitoja käytetään päivittäin liikuntatuntien aikana.
Teknologia ja
yhteiskunta
Oleellista
on, että nuori oppii valitsemaan omat taidot lähtökohtanaan itselleen
tarkoituksenmukaiset välineet. Lisäksi hänen tulisi pystyä perustelemaan
valintansa.
Teknologiaan liittyvät eettiset ja moraaliset pohdinnat sisältyvät liikunnan opetukseen niin teknologian käyttäjän kuin myös kehittäjän näkökulmasta.