Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva
oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta
tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden
käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekä
tiedonhankinta-valmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta
oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa
terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja
hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta.
Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja
sosiaalisena työ- ja toimintakykynä. Lukion terveystiedon opiskelussa
terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan tutkimus- ja
kokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta.
Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin
vaikuttaviin tekijöihin kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä
työ- ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta. Keskeistä on myös
itsehoitovalmiuksien kehittäminen. Syventävillä kursseilla perehdytään
seikkaperäisemmin nuoren arkielämässään tarvitsemiin terveysresursseihin,
terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä terveyskysymysten
käsittelyyn vastuullisen aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta. Terveyteen
ja sairauksiin liittyviä tekijöitä ja niihin vaikutusmahdollisuuksia
tarkastellaan tutkimuksen, terveydenhuollon ammattikäytäntöjen, palvelujen käytön
sekä historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta.
Opetuksen tavoitteet
Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että
opiskelija
• ymmärtää työ- ja toimintakyvyn,
turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn ja terveyden
edistämisen merkityksen
• osaa käyttää terveyden edistämiseen,
terveyteen ja sairauteen liittyviä keskeisiä käsitteitä
• ymmärtää sairauksien, erityisesti
kansantautien ja tartuntatautien, ehkäisyn merkityksen ja tuntee niiden
keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta
• pohtii terveyttä koskevia arvokysymyksiä
ja osaa perustella omia valintojaan ja oppii
arvostamaan terveyttä voimavarana sekä
edistämään terveyttä
• tuntee kansanterveyden historiallista
kehitystä ja väestöryhmien välisten terveyserojen
syntyyn vaikuttavia tekijöitä
• tuntee terveyden- ja sosiaalihuollon
peruspalveluja sekä kansanterveyteen liittyvää
kansalaistoimintaa
• perehtyy terveyttä koskevan tiedon
hankintamenetelmiin sekä osaa kriittisesti arvioida ja
tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa
tietoa ja erilaisia terveyskulttuuriin liittyviä ilmiöitä.
Arviointi
Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja
sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista.
Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija
osaa käyttää ja yhdistää erilaisiin lähteisiin
perustuvaa tietoa. Arvioinnin kohteena on
opiskelijan valmius terveyttä ja sairautta koskevaan
eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella
omia terveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja
sairautta koskevia ratkaisuja. Terveystiedon arvioinnissa voidaan käyttää
kurssikokeita, yksilö- ja ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia
ja tutkimuksia sekä toiminnallisia tehtäviä.
PAKOLLINEN KURSSI
1. Terveyden perusteet (TE1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja
sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun
turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja
osaa arvioida niiden toteutumista omassa elämän-
tavassaan ja ympäristössään
• tietää kansantautien ja yleisimpien
tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön ja yhteis-
kunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan
niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja yhteiskunnassa
• tunnistaa terveyserojen syntyyn
vaikuttavia tekijöitä
• osaa hankkia, käyttää ja arvioida
terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtia terveyskulttuuriin ja
teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä terveysnäkökulmasta
• tuntee keskeiset terveyden ja
sosiaalihuollon palvelut.
Keskeiset sisällöt
• työ- ja toimintakykyyn sekä
turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni, lepo ja
kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys,
sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, työturvallisuus,
turvallisuus kotona ja vapaa-aikana,
ympäristön terveys
• seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja
sukupolvien sosiaalinen perintö
• kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit
sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekä niihin vaikuttaminen
• sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu
ja avun hakeminen
• terveyserot maailmassa, terveyseroihin
vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen
• terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä
sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan ja markkinoinnin kriittinen
tulkinta
• terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen
käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössä
SYVENTÄVÄT KURSSIT
2. Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2)
Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin
tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen
osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia,
psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi
perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja
sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää
vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja
ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskustelu-
ja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden
ja vanhemmuuden näkökulmasta
• osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja
sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia
• osaa perustella omia valintojaan terveyden
näkökulmasta ja arvioida elämäntapaan ja
ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä
terveydelle ja hyvinvoinnille
• osaa kuvata koettua terveyttä ja
terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden erilaisia tulkintoja.
Keskeiset sisällöt
• itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen
tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä
• vanhemmuuteen ja perhe-elämään
valmentautuminen
• elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen
ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien kohtaaminen
• ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja
yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta,
terveysliikunta, syömishäiriöt
• fyysinen ja psyykkinen turvallisuus,
väkivallaton viestintä
• seksuaaliterveys
• terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin,
psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niiden tulkintoihin
tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen, ruumiinkuva/
kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana
• tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön,
yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalisesta näkökulmasta
3. Terveys ja tutkimus (TE3)
Kurssilla perehdytään terveyteen
vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden ja sairauden
tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin.
Kurssilla käsitellään myös
terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin,
niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen
kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin,
terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja
sairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä
oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• osaa pohtia kansanterveystieteen ja
ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen päälinjoja
kansallisesti ja maailmanlaajuisesti
• osaa hankkia, arvioida ja tulkita
terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoa
• toteuttaa pienimuotoisia
terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassa opiskelu-
ympäristössään
• osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä
tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet
• osaa pohtia ja arvioida teknologisen
kehityksen merkitystä terveyden ja turvallisuuden
näkökulmasta.
Keskeiset sisällöt
• terveyden edistämiseen, sairauksien
tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausien
menetelmiä
• terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden
tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja toimintakyvyn mittaaminen,
ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen
vaikuttavat tekijät
• terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen
käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet
• tutkimustiedon ja median terveydestä
välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito,
medikalisaatio
• terveystottumusten arvioiminen ja seuranta
sekä tutkimusten tekeminen
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
4.
Ensiapukurssi TEV4
Kurssilla
opitaan hätäensiapu ja ensiavun jatkotoimenpiteet. Opiskellaan harjoittelemalla
käytännössä.
Kurssi
arvioidaan suoritusmerkinnällä ( S)
5.
Terveystiedon kertauskurssi TEV5
Kurssin
tavoitteena on luoda oppilaalle mahdollisimman hyvät valmiudet menestyä ylioppilaskirjoitusten
reaalikokeessa
SISÄLLÖT
Tutustutaan terveystiedon yo-kokeen
rakenteeseen ja sisältöön sekä YTL:n
arviointiohjeisiin. Harjoitellaan terveystiedon ainereaalin
kysymyksiin vastaamista. Kerrotaan myös reaalikokeeseen valmistautumisesta.
ARVIOINTI
Kurssi arvioidaan
suoritusmerkinnällä (S). Kurssin laajuus on puoli (1/2) kurssia (19 h).
AIHEKOKONAISUUDET
Oppilas osaa arvioida, mitkä yhteisölliset
ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät
hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa.
Teknologia ja yhteiskunta
Ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta
nykyteknologiaan sekä osaa arvioida
teknologian vaikutuksia elämäntapaan,
yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan
osaa arvioida teknologian kehittämistä
ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja
tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen
kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin.
Viestintä- ja mediaosaaminen
Näitä taitoja oppilas käyttää terveystiedon
tuntitilanteessa.
Oppilas osaa muodostaa oman perustellun
mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä.
Hyvinvointi ja turvallisuus
Tätä aihekokonaisuutta oppilas tarvitsee
kokonaisuudessaan terveystiedon opinnoissa.
Oppilas pohtii terveystiedon kurssilla mm.,
millainen on kestävä elämäntapa, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja
yhteiskunta.
Kulttuuri-identiteetti
Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana.