8.4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI

8.4.1 RUOTSI

Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä

Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine.

OPETUKSEN TAVOITTEET

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Oppimäärä	Kuullun ymmärtäminen	Puhuminen	Luetun ymmärtäminen	Kirjoittaminen
A-oppimäärä	B2.1	B1.2	B2.1	B1.2
B1-oppimäärä	B1.2	B1.1	B1.2	B1.1

Tavoitteena on myös, että opiskelija

• osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla

• osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin

• tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana

• osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta

tarkoituksenmukaisin strategioin.

ARVIOINTI

Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.

Kurssit arvioidaan arvosanoilla 4-10. Kursseista RUBV0, RUBV8 ja RUBV9 annetaan

suoritusmerkintä (S).

Arvostelussa tulee pyrkiä mahdollisimman suureen luotettavuuteen ja oikeudenmukai-

suuteen. Opiskelijoille selvitetään etukäteen arvostelun ja arvosanan muodostumisen

perusteet. Arvostelun avulla opiskelijoille pyritään antamaan aineksia realistisen minä-

kuvan kehittymiseen. Arvostelulla opiskelijaa kannustetaan myönteisellä tavalla omien

tavoitteidensa asettamiseen ja työskentelytapojen tarkentamiseen.

KURSSIT

Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.

Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa

erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.

Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan

tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1)

PAKOLLISET KURSSIT

1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1)

Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2)

Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän

harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3)

Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.

4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4)

Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu ”hyvinvointi ja turvallisuus”.

5. Elinympäristömme (RUB5)

Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.

6. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB6)

Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja

kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.

7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7)

Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla.

KURSSIEN SUORITTAMINEN

Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, eikä niitä yleensä voida suorittaa itsenäisesti. Syventävät kurssit opiskellaan pakollisten jälkeen, ja niiden kohdalla myös itsenäinen suoritus on mahdollista.

SOVELTAVAT KOULUKOHTAISET KURSSIT

RUBV0 Ruotsin valmistava kurssi

Kurssi on tarkoitettu suoritettavaksi lukio-opintojen alkuvaiheessa, ennen ruotsin pakollisia kursseja. Kurssi on tarkoitettu etupäässä niille oppilaille, jotka ovat menes-

tyneet heikosti peruskoulun puolella, ja joilla sen tähden ei ole vielä valmiuksia ruotsin

pakollisten kurssien suorittamiseen.

Kurssilla opiskellaan ja kerrataan ensisijaisesti kielen perusrakenteita, mutta myös

kielen tuottamista ja kuullunymmärtämistä on mukana.

Kurssista saa suoritusmerkinnän (S), mutta sitä ei muuten arvostella.

Kurssin laajuus on 19/38 tuntia.

8. Ruotsi käyttöön (RUBV8)

Tällä kurssilla on tavoitteena soveltaa käytäntöön niitä tietoja ja taitoja, joita lukion

ruotsin oppimäärään sisältyy. Painopistealueena on puhe- ja keskusteluharjoitukset.

Kurssi soveltuu hyvin esim. niille oppilaille, jotka haluavat suorittaa vapaaehtoisen

suullisen kokeen ruotsin kielessä. Kurssilla harjoitellaan myös kielen kirjallista tuot-

tamista, esim. kirjoitelman laatimista.

Kurssin suoritusajankohta on vapaa ja siitä annetaan suoritusmerkintä (S).

Kurssin laajuus on joko koko kurssi(39/38 h) tai puoli kurssia (19/38).

Kurssiin voi myös kuulua kielen harjoittelumatka Haaparannalle.

9. Ylioppilaskokeeseen valmistava kurssi (RUBV9)

Tämän kurssin tavoitteena on valmentaa abiturienttejä edessä olevaa ruotsin kielen

ylioppilastutkintoa varten.

Kurssilla tehdään kuullunymmärtämisharjoituksia ja muitakin yo-kokeeseen kuuluvia

koeosioita. Myös kirjoitelman ja tiivistelmän laadintaa käsitellään sekä niitä ohjeita

ja asioita, joita yo-kokeessa tarvitaan.

Kurssin laajuus on 19/38 tuntia.

AIHEKOKONAISUUDET

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

- kurssien 4 ja 5 aihepiireihin sisältyvät mm. oman mielipiteen esille

tuominen yhteiskunnallisissa asioissa, kansalaistottelemattomuuden

käsittely sekä kriittinen kansalaisuus.

- kurssiin 5 kuuluu lisäksi yrittäjyys-teema nuorten oman aktiivisuuden

näkökulmasta

Hyvinvointi ja turvallisuus

- hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja käsitellään kursseissa

2 ja 4. Kurssissa 2 turvallisuus-teema tulee esille enemmänkin yksilön

ja hänen lähipiirinsa näkökulmasta, kun taas 5. kurssin aihepiireihin

kuuluvat oman yhteiskunnan ja eri kulttuureiden näkökannat.

Kestävä kehitys

- kurssin 5 yleisteemana on elinympäristämme, jossa käsitellään luontoon,

luonnon saastumiseen, ihmisen kulutuskäyttäytymiseen ja kestävään

kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Aihepiiriä käsitellään mm. siten, että

yksilön omat valinnat ja vastuu korostuvat

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

- voisi sanoa niinkin, että kulttuuri-identiteettiin ja kulttuurien tuntemukseen liittyvät

asiat tulevat vieraissa kielissä aina ja väistämättä esille, koska tärkeä ja olennainen

osa vieraiden kielten opiskelua on nimenomaan , kielen ohella, oppia tuntemaan

myös kohdekielisen maan kulttuuria. Nämä seikat tulevat lukion ruotsin kursseissa

korostuneesti esille 2. ja 6. kurssissa. Toinen kurssi käsittelee kulttuuri-aihetta

pohjoismaalaiselta näkökannalta ja kuudes kurssi mm. taiteesta käsin.

Teknologia ja yhteiskunta

- 5. kurssissa käsitellään mm. teknologian kehitystä ja sen vaikutusta yhteis-

kuntaan. Samoin 1. kurssissa on aiheena tietokone ja sen käyttö ja vaikutus

nuorten ihmisten elämään.

Viestintä- ja mediaosaaminen

- viestintä ja media ovat myös aiheita, joita käsitellään useammillakin ruotsin

kursseilla. Ja viestintä jo itsessään on tavoite, johon (vieraan) kielen opiske-

lussa pyritään. 2. kurssissa viestintää opetellaan esim. kirjeen kirjoittamisen

muodossa ja 5. kurssissa käsitellään tiedotusvälineitä ja niiden roolia

elämässä yleensä.