8.8 MAANTIETO

Tavoitteet

Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia

ympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen.

Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin

edistämiseksi.

OPETUKSEN TAVOITTEET

Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja,

kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä

• ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa

• osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumia

• osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti

• ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee ja osaa pohtia mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia

• tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuutta

• tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa oman

ympäristönsä kehitykseen

• osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehityksen puolesta toimivana aktiivisena maailmankansalaisena.

ARVIOINTI

Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen.

Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan tulkintataito ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot.

A- ja S-kurssit arvioidaan aina tasavertaisina numeroilla 4 – 10 tuntiosallistumisen sekä koe- ja työsaavutusten perusteella. S-kurssin arvioinnin oppilas voi pyytää myös arvosanalla s = suoritettu. Jos koemenestys ei yllä hyväksytyn rajalle, kurssimerkintä on h = hylätty. Liiallisista poisoloista kurssimerkinnäksi tulee k = keskeytetty tai h = hylätty.
Soveltavia eli V-kursseja ei arvioida numeroin, vaan kirjaimilla s, h ja k.

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten (A) ja syventävien (S) kurssien perusteella. Soveltavan (V) kurssin hyvä suoritus voidaan ottaa huomioon, mutta huono suoritus ei vaikuta näyttöä vähentävästi.

OPISKELUSTA

Osan kursseista voi korvata tenttimällä ja / tai tekemällä tutkielman. Kurssit GE1, GE2, GE3 ja GE4 voidaan suorittaa kokonaankin tenttimällä (tentti ja tutkielma ). GEV5 vaatii itsenäisessä opiskelussakin osallistumisen retkille ja vierailuihin. Syventävät kurssit voi suorittaa pakollisten kurssien jälkeen, muuten suoritusjärjestys on vapaa.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Sininen planeetta (GE1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä

• ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt

• osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan

• ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta

luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä

• ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla

• osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti.

SISÄLLÖT

Maantieteellinen ajattelu

• Mitä on maantiede?

• maantiede luonnontieteenä

• maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku

• maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys

Maan planetaarinen luonne

• aurinkokunnan synty ja perusrakenne

• Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla

• Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

Ilmakehä liikkeessä

• ilmakehän rakenne ja merkitys

• tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet

Vesikehä liikkeessä

• veden kiertokulku luonnossa

• sateiden synty ja jakautuminen

• meriveden liikkeet ja merkitys

Sää ja ilmasto

• sää ja sen ennustaminen

• lämpö- ja ilmastovyöhykkeet

• ilmastonmuutos

Maapallon muuttuvat pinnanmuodot

• Maan rakenne

• endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina

Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet

• kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus

• ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä

Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

TOTEUTUS
Osa opettajajohtoisesti, osa oppilastöinä ja osa videoiden ja ääninauhojen avulla.

2. Yhteinen maailma GE2

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä

ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen

• tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä

• osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä

kaupungistumisen syitä ja seurauksia

• osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta

ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän

kehityksen merkityksen

• tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja

• tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot

• osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti

kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla.

SISÄLLÖT

Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät

• lähestymistavat ja näkökulmat

• maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat

• paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

Väestö ja asutus

• väestönkehitys ja väestönkasvu

• asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen

• kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit

Luonnonvarat

• luokittelu ja riittävyys

Alkutuotanto ja ympäristö

• ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous

• maatalouden muodot

• metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous

Teollisuus ja energia

• raaka-aineet ja energialähteet

• teollisuuden sijainti

• kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet

Liikkuminen ja vuorovaikutus

• liikennejärjestelmät

• matkailu ja sen merkitys eri alueilla

• maailmankauppa

• alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio

Ihmistoiminnan alueellinen rakenne

• ytimet ja periferiat

• maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa

• keskukset ja vaikutusalueet

• kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys

• aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet

• kehittyneisyyserot eri aluetasoilla

• kansainvälinen yhteistyö

• globalisaatio

TOTEUTUS
Osa kurssista oppilas- ja / tai ryhmätöinä, loput opettajajohtoisena pohdiskelukeskusteluna

SYVENTÄVÄT KURSSIT

3. Riskien maailma (GE3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta

• tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida eri

alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti

• osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta

• osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin

• tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää

• ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä

ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen

• tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia

kestävän kehityksen mukaisesti.

Sisällöt

Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys

Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet

• avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit

• luonnonriskeihin varautuminen

Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet

• luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys,

puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja

biodiversiteetin heikkeneminen

• mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin

Ihmiskunnan riskit ja riskialueet

• väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit, yhteis-

kunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen

• ristiriitojen säätelymahdollisuudet

Tekniset riskit

Toteutus

Oppilas seuraa erilaisia hasardeja tiedotusvälineistä. Asioita käsitellään

tunneilla oppilasesitelminä ja analysoidaan pohtimistehtävien avulla.

4. Aluetutkimus (GE4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa kartografian perusteet

• tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia

• osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin, kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä

• osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä ja tulosten julkaisemisessa

• osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina

• osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksen alueesta

• osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viittaus-

tekniikan sekä tuntee tekijänoikeudet.

Sisällöt

Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot

• kenttähavainnot, kysely ja haastattelu

• kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat

• numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina

• painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja

CD-ROM-tallenteina olevat lähteet

Paikkatietojärjestelmät

• paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet

• esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista

eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla

Oma aluetutkimus

• tutkimusalueen valinta

• aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden tietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi

• aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko,

luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen

Toteutus

Oppilaskohtainen tutkielma jostakin alueesta tai maasta.

KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT

5. Oulujoki (GEV5)

Tavoitteet

Antaa oppilaalle monipuolinen kuva Utajärven maisemaa hallitsevan joen
rakenteesta, geologisesta kehityksestä, eliöstöstä sekä ihmiskulttuurin
kehityksestä

Toteutus

Kurssi voidaan toteuttaa kolmen aineryhmän yhteistyönä,

BG 22 h, HY 8 h, FK 8 h, . tai GE 38 h

Vierailuja, retkeilyjä laborointia

Työtavat oppilaskeskeisiä: yksilö- ja ryhmätyöt, haastattelut, tutustumiskäynnit (esim. Rokuan kansallispuistoon, vedenpuhdistamolle, lämpölaitokseen) ja Oulujoen voimaloiden rakentamisvideot,

Marionin pienoismalliin tutustuminen.

Kurssia voidaan tarjotaan myös telemaattisena jollekin toiselle koululle yhteistyökurssiksi, esim. Etänä-Lähellä (Muhos, Utajärvi, Vaala)

Sisällöt

GE Oulujoen vesistö : joet ja järvet; veden laatu, käyttö, kuormitus, suojelu ja säännöstely ; uitto ; vesiliikenne ; luonto, maisema, joen rakentaminen, Oulujoen geologinen kehitys. Jääkauden merkit maastossa Rokua - esimerkki mannerjään työstä.

BI Eläimistö ja kasvilllisuus

HY Jokilaakson asuttaminen : esihistoriallinen asutus ; lappalaiset ;
karjalaisten kulkutie, savolaisekspansio Elinkeinot jokilaaksossa : kalastus, maa- ja metsätalous; liikenne ; Kurimon ruukki ; matkailu ; sähköntuotanto
Kulttuurikehitys : seurakunnat ; opillinen sivistys

KE Vesianalyysi jokivedestä: menetelmiin ja työtapoihin tutustuminen,
näytteen hakeminen, näytteen käsittely: pH:n, hapenkulutuksen ja veden
kovuuden mittaus

FY Sähköntuotanto

Arviointi Suoritusmerkintä (S)

6. Maantiedon kertauskurssi GEV6

Kurssin tavoitteena on luoda oppilaalle mahdollisimman hyvät valmiudet menestyä ylioppilaskirjoitusten reaalikokeessa

SISÄLLÖT

Tutustutaan maantiedon yo-kokeen rakenteeseen ja sisältöön sekä YTL:n arviointiohjeisiin. Harjoitellaan maantiedon ainereaalin kysymyksiin vastaamista. Kerrotaan myös reaalikokeeseen valmistautumisesta.

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). Kurssin laajuus on puoli (1/2) kurssia (19 h).

Aihekokonaisuudet

Hyvinvointi ja turvallisuus tulee selkeäksi käsiteltäessä ekso-ja ebdogeenisiä ilmiöitä sekä ilmastotoimintoja GE1 kurssilla. GE2 kurssilla tutustutaan miten oikeudenmukaisuus toteutuu eri kulttuureissa

Kestävä kehitys koskee nimenomaan ilmakehän ilmiöitä, säilytämmekö Maan asumiskelpoisena kurssilla GE1.

sekä ilmenee havainnoissa, mihin ympäristöuhkat ovat menossa kotipaikkakunnalla kurssilla GE3. Näkyy alueen ongelmien tarkastelussa GE4 kurssilla.

Kestävä kehitys peilautuu Oulujoen menneisyydessä GEV5 kurssilla.

Kestävä kehitys ja kulttuuri-identiteettikulttuurien tuntemus toteutuu liikenteen, kansainvälisen yhteistyön ja globalisaation opiskelussa kurssilla GE2.
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemuksessa on GE4 kurssin pääpaino, koska jokainen tekee tutkielman eri alueesta.

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, mm. sotien jälkeisessä maansiirtokoneiden hankinnassa ja lohilordien historiassa GEV5 kurssilla,

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä teknologia ja yhteiskunta: miten eri kulttuureissa huolehditaan esim. ympäristön tilasta kurssilla GE1

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys toteutuu verrattaessa ilmastoriskejä oman sääaseman havaintoihin kurssilla GE3

sekä paikannuksen ja karttoihin tutustumisharjoituksissa kurssilla GE4.

Aineistoa hankitaan itsenäisesti eri ympäristöissä GEV5 kurssilla.

Teknologia ja yhteiskunta, miten eri yhteiskunnissa hasardeihin suhtaudutaan GE3 kurssilla

Teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen toteutuu, koska tietoa hankitaan pääpainotteisesti NETin kautta kurssilla GE4. GEV5 kurssi toteutetaan mm. telemaattisesti.